Antaisin oikean käteni lastensuojelulain muutoksista
"Taas on sellainen olo että haluaisin saada tähän pyörintään jotain tasausta, haluaisin kailottaa kaikille meidän huumeita käyttävän lapsen riippuvuudesta, haluaisin jotenkin saada kaikki ymmärtämään tämän meidän kaikkien tunteman ahdistuksen!
Tällä hetkellä tuntuu että haluaisin ravistella tätä yhteiskuntaa sekä haluaisin hyvin vahvasti osoittaa tukeni niille vanhemmille jotka eivät vielä uskalla asiasta puhua tuomitsemisen pelossa!!!
Haluaisin jollain keinolla tuoda kaikille maamme päättäjille silmien eteen tämän valtavan suuren ongelman!!
Voisin antaa vaikka oikean käteni että lastensuojelulakiin tehtäisiin muutoksia, tämän hetkinen byrokratia estää meitä saamasta apua lapselle jolla on elämässään haasteita, neurokirjon haasteet muun muassa!
Meidänkin lapsella on vasta diagnosoitu ADHD, asperger sekä autismia vaikka hänelle apua olemme hakeneet jo tarhaiästä lähtien. Hän on saanut neuropsykologista kuntoutusta, mutta kertaakaan hänelle ei lääkitystä annettu ja kun vihdoin se annettaisiin niin hän on jo oppinut itse lääkitsemään itseään päihteillä eikä enää suostu ADHD lääkitykseen.
Hän täytti jokin aika sitten 18v, joten hänellä on täysi valta päättää itse asioistaan vaikkei siihen oikeasti kykenisikään!! Mä olen niin loppu eikä tämä meidän matka ole kestänyt vasta kuin kaksi vuotta, kaikki kunnioitus teille jotka olette tätä matkaa käyneet jo kauemmin!
En tiedä kuinka tästä voi selviytyä järjissään, itse päihteisiin sortumatta... sillä totuuden nimissä sekin on käynyt mielessäni että jos vain hetkeksi tämän voisi unohtaa tai että tämän kanssa olisi helpompi elää, tai että saisin tietää mikä niissä aineissa on niin ihmeellistä!? Mitään huumeita, paitsi alkoholi ja tupakka, en ole koskaan kokeillut, en edes sitä kannabista joka ei kuulemma ole nykynuorten mielestä paha vaikka se laillistettaisiinkin... EI EI ja EI sen kuran laillistamiselle!!!!
Mielessä on pyörinyt videon tekoa, mutta mitenkä sitä toteuttaisi? Videon tekoa siis meistä tuhansista vanhemmista jotka taistelevat tätä huumemaailmaa vastaan päivittäin, kannustaen niitä vanhempia jotka eivät vielä ole uskaltaneet asiasta puhua, sekä sellainen suuri julkinen kannanotto noille päättäjille etteivät voisi meidän ja nuorten tuskaa enää olankohautuksella ohittaa! Meidän nuorille on saatava apua jo ennen kuin retkahtavat tuohon maailmaan josta emme heitä pois saa revittyä!!!
Liekö tämäkin fiilis kuitenkin vain sitä tunteiden purkua? Halua taistella vieläkin on, enkä haluaisi luovuttaa!! Lapseni on nykyään katkaissut välit minuun, onneksi kuitenkin pitää yhteyttä muihin läheisiin ja heiltä saan edes kuulla pojan olevan elossa! Päivittäin kuitenkin mietin, koska tulee se hetki että nuo "koppalakit" tulevat kotiovelle ilmoittamaan poikamme poismenosta, toivottavasti sitä ei tule ainakaan niin kauan kuin minussa henki kulkee sillä äidin ei kuulu lastaan haudata, mutta fakta on se että tuo tie vie vain ja ainoastaan hautaan!
Se voi viedä myös muutaman mutkan kautta mutta sinne se päätyy joka tapauksessa !!